"Musiikilla on suuri merkitys elämässäni" voin sanoa kaikille ja kaikissa tilanteissa. Mutta mitä musiikki on ja mistä kaikki on aikanaan lähtenyt? Jäin eräänä päivänä pohtimaan musiikin syvempää merkitystä omassa elämässäni.
Lapsena kuuntelin tavallisimpia lastenlauluja ja teininä kuuntelin muun massan mukana muun muassa New Kids On The Blockia, Backstreet Boysia tai Bon Jovia. Vasta vuonna 1995 saatuani käsiini Yön juuri ilmestyneen Parhaat-kokoelman alkoi todellinen musiikin kuunteluni.Yö onkin pysynyt yhtenä suosikeistani aina näihin päiviin asti, vaikka aina ei Yön tie ole ollut yhtä nousujohteinen. Matkan varrella olen kuunnellut myös muun muassa Apulantaa, Movetronia, Leevi & The Leewingsiä, mutta vasta Popeda muutama vuosi sitten sai aikaan samanlaisen musiikillisen heräämisen kuin Yö aikoinaan. Popeda ja Yö ovatkin suurimmat vaikuttajat musiikillisessa elämässäni.
Kuten edellä mainitusta listasta pystyy päättelemään, suomalainen musiikki on erityisen lähellä sydäntäni. Kuuntelen toki ulkomaistakin musiikkia, mutta niin vähissä määrin, että en pysy mukana nykymaailman trendeissä, Lady Gagoissa ynnä muissa.
Suomalaisen musiikin tulee olla myös suomeksi laulettua, osittain sen takia, että kielet eivät ole vahvuuteni, mutta suurimmalta osalta sen takia, että musiikissa sanat ovat erittäin tärkeät minulle. Suomeksi laulettuna ne jäävät paremmin päähän. On muutamia harvoja kappaleita, muun muassa Yön Joutsenlaulu, jossa sanat ovat taka-alalla sävelen viedessä mukanaan, mutta minun mielestäni yleisesti ottaen sanat tekevät kappaleesta huonon tai hyvän. Toki sävelenkin pitää toimia, mutta minulle tärkeimmissä lauluissa sanat merkitsevät, ei sävel.
Top vitoseni onkin: Yön Oikee Enkeli, Popedan Elän Itselleni, Kolmannen Naisen Valehtelisin jos väittäisin, Eppu Normaalin Joka päivä ja jokaikinen yö ja Uniklubin Rakkaudesta hulluuteen. Näissä kaikissa on itseäni jollakin tavalla puhutteleva tai koskettava tarina. Koska itsekin kirjoitan paljon, laulun täytyy kertoa tarina. Sen ei tarvitse aueta heti, kuten Jussi Hakulisen sanat eivät yleensä aukene. On oikeastaan haaste saada kuunnella biisiä uudestaan ja uudestaan ja löytää siitä jotain uutta joka kerta. On hieno tunne, kun itseään askarruttanut aihe kuuluukin jollain biisillä juuri niillä sanoilla mitä itse olet yrittänyt sanoa, mutta et ole osannut.
Jussi Hakulinen ja Juha Tapio ovat suomalaisia säveltäjiä/sanoittajia joiden tuotokset sykähdyttävät melkeinpä aina. Jos oikein rehellisiä ollaan, ei nykyYö iskisi minuun samalla tavalla ilman Jussin biisejä. Myös Pauli Hanhiniemi on auennut minulle positiivisella tavalla "vanhemmalla iällä".
Olen avoin uusille bändeille ja biiseille jatkuvasti. Uusimpia tuttavuuksiani ovat esimerkiksi Uniklubi ja Hurriganes, joka poikkeuksellisesti on englanniksi laulettu. Hurriganesiin olen tutustunut Costin soolokeikkojen myötä.
Meillä kotona miehelle on tärkeää, että on hyvät laitteet joilla kuunnella ja musiikin tulee olla soitettu/levytetty/miksattu kunnolla. Itselleni itse musiikki on pääasia. Jotkut pitää kuunnella livenä, toiset taas levyltä.
Tosiasia on, että ilman musiikkia elämäni olisi hyvin köyhää. Musiikin kuuntelu rentouttaa, lohduttaa, tsemppaa, piristää ja fiilistää, se saa aikaan tunteita laaja-alaisesti.
Mitä musiikki sinulle on?
Kommentit
Mun elämä ei varmaan ois sen köyhempää ilman musiikkia koska todennäkösesti keksisin jotain muuta korviketta sen sijaan. Melkein tulee vaan suomirokkia kuunneltua, mut sehän se onkin parasta musaa.